67,4

Kas näin, puntari näytti tänä aamuna mukavasti alaspäin tulleita lukemia! Toki puolen kilon pudotus ensimmäisestä merkinnästä ei ole vielä juttu eikä mikään, mutta suunta on oikea. Alle 67,5 kilon en ole tainnut painaa melkein puoleen vuoteen, joten kelpaa minulle.

 

Olen tässä viime päivinä pohtinut, että on oikeastaan aika hassua, että suurin osa painonpudotuslupauksista tehdään uutenavuotena, keskellä synkintä talvea. Ei ihme, että päätökset niin usein kaatuvat, kun pakkanen paukkuu, pimeää on koko ajan ja kesään on ikuisuus. Ainakaan minä en silloin saa itseäni lenkille, eikä energiaa tosiaankaan tunnu koskaan olevan niin paljon että jaksaisin herätä aikaisemmin ihan vain kuntosalin tai uimahallikäynnin vuoksi. Ruokapuolella mieli tekee pikemminkin lämmintä ja raskasta kuin kevyttä ja tuoretta.

Toista se on nyt maaliskuun lopussa. Aurinko paistaa, lumet ja loskat ovat kaikonneet ja energiaakin tuntuu taas olevan ihan eri tavoin kuin vielä kuukausi sitten. Bikinikausikin alkaa jo uhkaavasti lähestyä, muttei vielä niin nopeasti, etteikö jotain ehtisi vielä tehdä ennen sitä. Kadut täyttyvät lenkkeilijöistä ja puistot ulkoilijoista, ja ihan huomaamatta into tuntuu tarttuvan itseenkin. Ihana kevät!

Eilinen ruokalista näytti jotakuinkin tältä:

Lounas: lohikeittoa, tomaatti-kaalisalaattia, hieman salaatinkastiketta

Välipala: kolme pientä paahtoleipää, päällä margariinia ja raejuustoa

Illallinen: (liiankin) iso annos pasta bolognesea

 

Ei mikään mahdoton päivä noin kaloreiden suhteen, mutta perussyntini alkaa tulla hyvin esille: en yleensä syö lainkaan aamupalaa ja välipalojakin vähän niin ja näin, joten illallisesta tulee helposti turhankin raskas. Saatan viettää helposti kello 20:n ja seuraavan päivän kello 12:n välisen ajan täysin ilman ruokaa, enkä edes tunne sen kummempaa nälkää. Kaikki syömiseni keskittyvät siis varsin tiiviille aikavälille. Ei kovinkaan jees säännöllisen ruokarytmin kannalta - mutta taas toisaalta: miksi syödä, jos ei vain ole nälkä? Aamupalaa en ole syönyt säännöllisesti enää yläasteen jälkeen, ja lukioaikoina pysyin silti varsin hoikassa kunnossa. Pelkästään sen puutteesta ei siis nykyisiä kilojani käy syyttäminen.

CC-kuva täältä.